tiistai 2. syyskuuta 2014

Kerran en ommellu.

Tämä ulukoasuki kussee näköjää. En jaksa tehä asialle mittään. Näkkee siitä lukia.

Kisut lösöttää pitkin kämppää ja meikällä on täsä makkuupussi ja pehmoinen viltti jalakoilla nii ei hirviänä inspiroi tehä mittää. Ei jaksa ees käsiä liikuttaa.

Välistä meikällä pallaa käämit ompeluun ihan totaalisesti nii sitte pittää tehä jottain muuta. Monesti meikä askartellee, piirtää, tekkee evästä tai haahuilen pihalla. Assuin Salosa joskus niin sielä piti tuunata pari lamppua ku ne oli aivan törkiän näkösiä alunperin. En nyt muista onko niistä alakuperäsiä kuvia jossaki, voi olla nii pistän ku jaksan.

Tämä lamppu tässä oli semmone perus pöytälamppu tai mikälie. Kyllä te tiiätte. Ihan tavallinen ja kellastunu ja törkiä. Pistoke on kans pikkusen hajalla. Noh, yks ilta kattelin tuota lamppua ja oikeen puhkuin vihhaa sitä kohtaan. Otin rommikolan ja rupesin askartelemaan. Tuommosta servettiä semmosella liima-vesi-hässäkällä sudittu tuoho päälle ja maalattu kultasella tuo kuuppa. Timantti napiksi. Vieläki käytössä, koska kovinta kammaa.



Sitte tämä se vasta onki hieno. Tämän askartelin ihan selevin päin. Löyty joskus kirpparilta ehkä vitosella tuommone siisti lamppu. Oli semmone keltanen tuo metallirenkula (tästä on muute kuva jossaki), maalasin vaan sen valakiaksi ja liimasin timantteja roikkumaan alas. Aivan vitun hieno tuli, mutta sitte jättiin erreyksissä vanahaan kämppään ku muutin ja joku hullu käski ottamaan timantit poisa ku oli akkamaisia. Niiiiiin vääräsä. Hakis ens kesäksi strömsöön kesätöihin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti