tiistai 20. tammikuuta 2015

tldr: olosuhteitten pakosta vegaani ja kaatuilin mopolla

Joo "pistän kuvia huomenna". Miksi meikä ees mennee tuommosta sanomaan ku tiiän aivan hyvin ettei tule totteutuun? Jotenki mulla ei tuu kirjotettua mittään jos tiiän että pitäs pistää myös kuvia. Pitäs kuitenki jaksaa siirtää ensin ne kuvat kamerasta ja puhelimesta konneelle, kattoa läpi ja valikoija ja vielä muokata oikiaan kokkoon vähintään. Aivan hirviä homma. Kirjottaminen itessään ois ihan iisiä.

Paitti ei mulla oo ikinä mittään asiaa. Helevetin hyvä kirjottaa blogia jos ei oo koskaan mittään sanottavvaa mihinkään aiheeseen :D Eikäkö meikä on aika tarkkaan kuukauen ollu kipiä ja tässä nyt viimeset pari päivää vasta vaikuttanu siltä että meikä rules taas. Aivan vitun hirviä kuukausi ollu. En oo koskaan ennen sairastanu näin kauan putkeen. Eniten on rasittanu se, että uni on ollu todella huonolaatusta ja se, että kämppä on niin paskanen. Likanen asunto lannistaa fiilistä aina kauhiasti enkä kertakaikkiaan ole jaksanu. Siinä mielessä kiva tauti, että ei yskitä. Normaalisti flunssassa yskittää tosi kivuliaasti, mutta nyt ei mittään! Paitti on ollu hengenahistusta, ekkaa kertaa vuosiin, ihan kunnolla. Tai no, ei rajusti, mutta huomattavasti. Mulla on muka astma, mutta ei se ole oireillu vuosikausiin mitenkään muuten ku ihan satunnaisesti iltasin yskittämällä. 

Ulukoiluki ois mukavaa pitkästä aikaa ihan kunnolla. Meikällä on semmone törkiän tyylikäs armeijanvihiriä pilikkihaalari jota pitäs päässä ulukoiluttaan. Ikkunastani voin havaita myös usseita metrejä korkian lumivuoren, joka salamyhkäisesti kuiskailee mulle aamuisin että tuu leikkimään urpo. Suunniteltiin sen päälle myös isoa keskisormia.

Jonku verran on sentään tullu tehtyä kasvis- tai ihan full on vegaaniruokia tässä. Enempi tai vähemi olosuhteitten pakosta. Vai kirjottikohan meikä siitä jo? No ihan sama, kerron uuellee. On ollu niin kovat pakkaset ettei ole tohtinu lähtiä kauppaan niin on pitäny käyttää luovuutta kuivamuonan kans. Ihan tavallista hyvvää pöperöä on tullu. Huvittaa kuinka ihimiset kuvittellee että on miltei mahotonta valamistaa vegaanista evästä. MAAILMAN HELEPOINTA. Se on ihan niinki heleppoa ku: elä vaan pistä eläintuotteita siihen ruokaan. Ystävän neuvo.

Kovasti on suunnitteilla kaikkea. "Sitte ku oon taas terve"-listalla on vaikka mitä. Skaala vaihtelee ihan vaan kirjojen lukemisesta pihalla kiepissä nukkumisseen. Haluttais maalailla ja piirrellä, tehä jotaki pitkällistä ruokaa (jotaki semmosta misä mennee koko päivä keittiössä ähistessä), virkata, korjata pyörää ja mopoa, kiertää kirppareilla ja sitte tuota: siivota. Ainii oon kaatunu mopollaki kolomesti nyt parissa päivässä. Kahesti eilen. Tuossa matkalla isälle. Isälle on vajjaa kilometri matkaa :D Mutta vika ei ollukkaan meikän skilsseissä vaan mopossa. Se pöliä oli menny jäävyttään takajarrun niin että suti vähän mihin sattuu. Ei onneksi hajonnu ku vilikut. Ensimmäisellä kaatumisella irtos vaan toinen vilikku, eikä hajonnu muuten. Toisella kaatumisella irtos se toinenki vilikku. Kolomannella kaatumisella meni sitte se toinen vilikku aivan tuhannen pillun pärreiksi. Eikä aamulla lähteny ennään liikenteeseen koko vehe. Ei se varmaan rikki kuiten ole ko se ei vain välitä pakkasesta. Piti jättää se isälle hoitoon, mutta mopolla on sielä varmaan ihanan lämmintä ja mukavaa. Sen kans saaki taas askarrella. Ois ihan oma lukunsa koko mopo kyllä, aivan hirviä murheenkryyni.

Mutta niin, nyt meikä alakaa mielestäni olleen jo terve, mutta aivan hirvittävän väsyny. Kävelin isältä kotia tännään, matkaa on tosiaan se vajjaa kilsa, ja tuntu että kunto ei kestä. Aivan järkky hiki ja ei millään meinannu jaksaa kauppakassia kantaa. Kotona sitä kassia purkaessa tuntu, että nyt muute viimein hyytyy. Että ei pysty. Paskat, pystyhän meikä oikiasti. Eikä tässä köllötellessä oo yhtään kipiä olo. Vaan kai se pittää vielä ottaa lepiä pari päivää.

Sitte ihan muuta avvautumista:
Tämä blogi saapi pysyä lähinnä tekstipainotteisena ko ei mulla näköjään koskaan kiinnosta laittaa niitä kuvia. Meikä luottaa kuitenki siihen, että jos joku haluaa just nimenommaan tätä meikän selitystä jostaki syystä lukia, niin se kykenee ihan oikiasti lukemaanki, eikä pelekästään kattomaan kuvia. Tämä mikkään vitun kuvakirja ole. Jotenki meikästä tuntuu, että ei kellään niitä triviaaleja kuvia kiinnostaiskaan nähä. "Täsä kuva ko tekkiin sämpylää vau." Ehkä se vähäsen aliarvioi sitä potentiaalista lukijaaki jos meikä pistää jostaki kotiruuasta kuvvaa. Ei palavele kettään, vähiten meikää ittiä. Pistän kuvia sitte ko oon teheny jotaki niin siistiä, että ei tunnu ylivoimaselta siirtää se kuva esim konneelle :D

Että näin loppukaneetiksi vois vaan tiivistää, että jos meikä luppaa jotaki tehä, niin se ei tapahu välttämättä tännää tai ees huomenna. Siksi en hirviänä luppailekkaan. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti