keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Kuvia ruuista

Keksipohojaset juustokakut on ihan hirveitä. Meikä ottaa ihan henkilökohtasena hyökkäyksenä keksipohojaan tehyt sitruunajuustokakut. Aivan törkiän makusta.

Joku meikän motoriikassa pistää vastaan aina ku pittäis pursottaa. Ei vaan vittu kykene. En käsitä. Niinku iskis aina hirviät parkinsonipärinät päälle ku tursotin lyyään kouraan.

Tämä on vain kakku.

Ystävän neuvo: jos sitä liekitettään, se on hyvä.

Jallutiramisu on meleko suunmyötästä tavaraa.

Kerran koitin tehä kakkutikkareita. Se kaaos mitä nuitten valamistus, tarjoilu ja syöminen aiheutti, ei TODELLAKKAAN korreloi sen makunautinnon kans. Edelleenki se maistuu kakulta, mutta on vaan aivan naurettavan sotkusta tehä ja tekeminen vie aikaaki ainaki tuplasti saman verran ku normikakku. Never again. Ennää en tuhulaa arvokasta kakunsyömisaikaa sen kakun valamistamiseen yhtään enempää ku on pakko.

Joku vuosi tein paskiaispullia, mutta koska ne ei ollu mitenkään ihimeellisiä niin ennää en tee. Kaupasta saa parempaa ku niissä on lisäaineita ja jotaki taikuutta mikä tekkee niistä herkullisia.

Voi herraisä tätä ruokaa. Jos ei oo vielä kokkeillu, niin nyt on jo korkia aika. Oon aika varma, että tällä ruualla vois vierottaa narkomaanit heroiinista, saaha mykät puhumaan, muuttaa pimmeyen valoksi ja saaha maan päälle rauhan. Ja Perttu sanoi, tulkoon aamiaismuffinssi. Ja aamiaismuffinssi tuli. Eli siis tiukkaaki tiukempi paketti leipää, juustoa, munnaa ja pekonia. Kääritty rakkauella ja syöty itseinholla (ensimmäiset kaks mennee aivan hyvällä omallatunnolla sen jäläkeen se on pure hatred).


Ihan ruisleipää tehty. Tässä sortissa maltti (unohtelu) on valttia (tai ei se ainakaan haittaa). Eipä tuossa muuten kummempaa ole, mutta ko piti se juuri tehä ensin ko eihän mulla ollu. Muistaakseni puhuvat, että vuorokausi ois hyvä pittää ässehtimässä sitä juuritaikinaa, mutta saattoin unohtaa sen neliäksi päiväksi pöyälle. No mutta oli makua. Ja ekasta laakista ruisleivästä tuli justiin niinkö pitiki.

IT'S SO FLUFFY

Orvokit on meikästä ehkä nätein koriste kakkuun, mikä on täällä Suomessa aivan hullun kätevää.



Tässä korvasin orvokit pahavikukilla. Ihan söpö tämäki mutta ohan nuo vähän kankeita.

Koko perheen kondiittori Perttu leipoo kakut joka juhlaan. Ite tykkäisin niistä lisäainekakuista.

Tässä testasin tuommosta kakkukuvvaa ekkaa kertaa. Internetin tätit oli nillittäny että maistuu pahalta ja vaikia saaha sievä, mutta väärässähän kaikki oli taas. Ei maistunu miltään (eli ei myöskään pahalta), oli todella iisi pistää paikoilleen, eikä kupruillu tai kärsiny mitenkään KU EI VAAN TEHENY KAIKKEA VÄÄRIN. Ja siis väittääkö joku tosissaan, että ne tuuman marsipaani-/kreemi-/vaahtokarkkimassa-/sokerimassakerrokset maistuis hyvältä? Meikästä tuo 2 milliä "vohvelia" (pahavia) ei oo kyllä ainakaan yhtään pahempaa ku nuo edellämainitut. Plus, että tuon voi halutessaan heleposti napata päältä pois. Ja joo, kupruilee se jos sen kastelee. NII MIKSI NÄÄ KASTELET PAHAVIA? Vituttaa tuommoset suomi24-visiirit jokka pittää nohevana puhheita erinäisten tuotteitten vioista, vaikka oikiasti ainuastaan käyttäjällä lyö tyhyjää.

Ja jotta ei pääsis syntymään harhaista käsitystä mestarileipurista, joka syö ainuastaan valiolaatua, tässä arkisempaa tasoa. Kakku meikän omille 20-vuotissynttäreille. Juhlimassa meitä oli kaks. Ennen koristelu oli se kohokohta, nykyään syöminen. On siis luontevaa jättää turhat välivaiheet pois.

Samoissa kekkereissä piti tietenki olla kaks kakkua koska olihan syöjiäki kaks. Viimesen päälle esittelykeleponen luomus

Ja sitte on tämä surullinen todellisuus.

4 kommenttia:

  1. Oot maailman paras ja hauskin.

    VastaaPoista
  2. Onks sulla tossa viimisessä kuvassa jossai rahkapurkissa kakkupohjaa? :D Onko kokeilemisen arvoinen herkku? :D

    VastaaPoista
  3. Oliski ees kakkua, se vois olla iteasiassa ihan hyvvää. Mutta siinä on vaan banaania. Enkä edes tykkää banaanista. Tai rahkasta. Että jos tykkää ees toisesta niin suosittelen maistamaan :DD

    VastaaPoista